Thursday, March 24, 2005

Kettu ajoi jänistä takaa syöntiaikeissa. Tilanne ei kehittynyt, ja pari jäi huohottamaan metrin päähän toisistaan ojanpenkalle.

Hyvä haltijatar käveli ohi ja ihasteli kaverusten, (verivihollisten!) yhteistä lepohetkeä rinta rinnan, ja päätti antaa heille kolme toivomusta per naamari. Toivomukset kolmena perättäisenä päivänä että ei tulisi toivottua typeriä vaan harkittua kunnolla, kolmantena päivänä kaikki toiveet tulisivat toteen taikaiskunomaisesti.

Kettu ja pupu tulivat paikalle seuraavana päivänä. Kettu halusi kiimaisen kettunaaraan. Pupu toivoi skootterin.

Kettu toivoi seuraavanakin päivänä kiimaisen kettunaaraan. Pupu toivoi ison porkkanapussin.

Kolmantena päivänä parin tullessa toivomuspaikalle, haltijatar odotteli jo kera kahden kiimaisen kettunaaraan, skootterin ja porkkanapussin. Kolmannet toiveet?

Kettu toivoi kiimaisen kettunaaraan. Pluh! Joukon jatkoksi ilmestyi upea, punaturkkinen ja valkotupsuhäntäinen naaras.

Jänis heitti porkkanapussin skootterin tarakalle, polkaisi vespan käyntiin ja huusi mennessään: "Mä toivon että ketulla ei seiso!"

0 Comments:

Post a Comment

<< Home